Kansalaisaloite paikallisen itsehallinnon puolesta ja kuntien pakkoliitoksia vastaan


sadf

Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on vahvistaa Suomen kuntien asukkaiden oikeutta päättää omista ja yhteisistä asioistaan:

1) vahvistamalla kuntien suojaa valtiohallinnon pakottamia kunta- ja osakuntaliitoksia vastaan;

2) varmistamalla kunnille riittävät voimavarat lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi; ja

3) edellyttämällä toimivaa lähidemokratiaa.

Tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajat kannattavat kunnallisen itsehallinnon vahvistamista ja vastustavat kuntien pakkoliitoksia.

Medborgarinitiativ för lokalt självstyre, mot tvångssammanslagningar av kommuner

Syftet med detta medborgarinitiativ är att stärka den rätt som invånarna i Finlands kommuner har att själva bestämma om sina egna och om gemensamma ärenden:

1) genom att förstärka kommunernas skydd mot sådana kommunindelningar och överföringar av delar av kommuner som är påtvingade av statsmakten;

2) genom att garantera att kommunerna har tillräckliga ekonomiska resurser för att sköta sina lagstadgade uppgifter; och

3) genom att skapa förutsättningar för en fungerande närdemokrati.

De som undertecknat detta medborgarinitiativ stöder förstärkandet av det kommunala självstyrelset och motsätter sig tvångssammanslagningar av kommuner.


Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on vahvistaa Suomen kuntien asukkaiden oikeutta päättää omista ja yhteisistä asioistaan:

1) vahvistamalla kuntien suojaa valtiohallinnon pakottamia kunta- ja osakuntaliitoksia vastaan;

2) varmistamalla kunnille riittävät voimavarat lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi; ja

3) edellyttämällä toimivaa lähidemokratiaa.

Tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajat kannattavat kunnallisen itsehallinnon vahvistamista ja vastustavat kuntien pakkoliitoksia.

PERUSTELUT

Jokaisella Suomessa asuvalla on perustuslaillinen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen, sekä perustuslaillinen oikeus kunnalliseen itsehallintoon. Nämä oikeudet toteutuvat tehokkaimmin ja välittömimmin paikallistasolla, vahvan kunnallisen itsehallinnon avulla.

Kunnallinen itsehallinto on myös eurooppalaisen demokratian kulmakivi. Siksi kunnalliselle itsehallinnolle on asetettu yhteiset minimikriteerit Euroopan neuvoston hyväksymässä paikallisen itsehallinnon eurooppalaisessa peruskirjassa, jonka Suomen eduskunta on ratifioinut vuonna 1991. Käytännössä tämä mm. tarkoittaa, että jokaisen kunnallista itsehallintoa koskettavan lainvalmisteluhankkeen tulisi sisältää yksityiskohtainen arvio siitä, miten kunnallinen itsehallinto turvataan.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehitys on mennyt väärään suuntaan. Kunnallista itsehallintoa on heikennetty; valtiohallinnon ote kunnista on vahvistunut itsehallinnon kustannuksella, ja kunnat ovat entistä enemmän vain lakisääteisten tehtävien toimeenpanijoita. Kunnan omalle itsenäiselle päätöksenteolle on jäänyt liian vähän tilaa.

Hallituksen kuntauudistushanke on toistaiseksi enteillyt tilanteen huononemista. On vaara, että kunnalta viedään päätösvalta sen omasta olemassaolostaan.

Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on vahvistaa Suomen kuntien asukkaiden oikeutta päättää omista ja yhteisistä asioistaan:

A) VAHVISTAMALLA KUNTIEN SUOJAA VALTION PAKKOLIITOKSIA VASTAAN;

Kunnan voi yhdistää toiseen kuntaan, tai kunnan aluerajoja muuttaa vain, jos

1) kunnanvaltuusto on asian kannalla ja asukkaat eivät ole tehneet asiasta kansanäänestysaloitetta;

2) kunnassa järjestetään kansanäänestys ja vähintään puolet äänistä on asian kannalla; tai

3) muuttamisesta säädetään lailla.

Erityistä kuntajakoselvitystä ei voi määrätä ministeriön aloitteesta vaan ainoastaan selvityksen kohteena olevien kuntien tai niiden asukkaiden yhteisestä aloitteesta.

B) VARMISTAMALLA KUNNILLE RIITTÄVÄT VOIMAVARAT LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIENSÄ HOITAMISEKSI

Perustuslain mukaan kuntien tehtävistä, velvollisuuksista tai taloudellisesista voimavaroista ei saa tavallisella lailla säätää tavalla, joka vaarantaisi kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja siten myös omasta hallinnostaan.

Kuntien itsehallinnon suojaa tarkennetaan edellyttämällä, että kunnille on osoitettava riittävät taloudelliset voimavarat suhteessa niihin tehtäviin, jotka niille on lailla annettu.

C) EDELLYTTÄMÄLLÄ TOIMIVAA LÄHIDEMOKRATIAA

Itsehallinnon paikallisuus turvataan:

1) helpottamalla uusien kuntien muodostamista kuntien tai kuntien asukkaiden aloitteesta; ja

2) edellyttämällä kunnan osa-alueita koskevaa hallintoa silloin kun kunnan asukkaiden määrä valtuutettua kohden ylittää 500.

Esim.: Kunnassa, jossa on 20 000 asukasta ja 43 valtuutettua, asukkaiden määrä valtuutettua kohden on n. 470, jolloin kunnanosahallintoa ei tarvitse järjestää.

Esim.: Kunnassa, jossa on 600 000 asukasta ja 85 valtuutettua, asukkaiden määrä valtuutettua kohden on n. 7 100, jolloin valtuuston on järjestettävä paikallista kunnan- tai kaupunginosahallintoa.

Ehdotamme muutoksia Kuntalakiin (365/1995) ja Kuntajakolakiin (1698/2009) seuraavasti:

LAKI KUNTALAIN MUUTTAMISESTA

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään kuntalakiin (365/1995) uusi 2 § 2 momentti, 27 § 2 momentti ja 31 § 2 momentti seuraavasti:

2 §

KUNNILLE ON OSOITETTAVA RIITTÄVÄT TALOUDELLISET VOIMAVARAT SUHTEESSA NIIHIN TEHTÄVIIN JA VELVOLLISUUKSIIN, JOTKA NIILLE ON LAILLA ANNETTU.

27 §

Mikäli kunnan asukkaiden määrä valtuutettua kohden ylittää 500, valtuuston on järjestettävä kunnan osa-alueita koskevaa hallintoa siten, että kullakin osa-alueella asukkaiden määrä osa-alueen ylimmän toimielimen luottamushenkilöä kohden on enintään 500.

31 §

Kansanäänestys on toimitettava kansanäänestysaloitteen johdosta mikäli se koskee kuntaliitosta tai kunnan osan siirtämistä toiseen tai perustettavaan kuntaan.

LAKI KUNTAJAKOLAIN MUUTTAMISESTA

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kuntajakolain (1698/2009) 16 §:n 5 momentti, sekä

muutetaan 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 3, 4 ja 5 momentti, 4 §:n 1 momentti, 3. luvun otsikko, 11 §:n 1, 2 ja 3 momentti, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n 2 ja 5 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 4 ja 6 momentti, 17 §:n 3 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n otsikko, 1 ja 2 momentti, ja 21 §:n 2 ja 3 momentti, sekä

lisätään uusi 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 6 momentti, 18 §:n 3 momentti ja uudet 26 a-26 c § seuraavasti:

1 §

Kuntajakoa ei saa muuttaa jos jonkin asianomaisen kunnan valtuusto sitä vastustaa eikä muutos ole kaikissa vastustaneissa kunnissa järjestetyissä kunnallisissa kansanäänestyksissä saavuttanut enemmistön kannatusta.

2 §
Kunnat ja kuntien asukkaat vastaavat ensisijaisesti itse kuntajaon kehittämisestä ja kehittämisen tavoitteiden asettamisesta.

Kuntajaon kehittämisessä on huomioitava asukkaiden itsehallinnon toteutuminen sekä kunnan elinvoimaisuus ja edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.

3 §

TÄSSÄ LAISSA KUNTAJAON MUUTTAMISELLA TARKOITETAAN KUNTIEN YHDISTYMISTÄ TAI KUNNAN OSAN SIIRTÄMISTÄ TOISEEN TAI PERUSTETTAVAAN KUNTAAN.

Kunnan osan siirtämisellä toiseen kuntaan tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa kuntien lukumäärä ei muutu.

Kunnan osan siirtämisellä perustettavaan kuntaan tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa yhden tai useamman kunnan osasta perustetaan uusi kunta siten, että kuntien lukumäärä kasvaa.

Kuntien yhdistymisen tai kunnan osan siirtämisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan tässä laissa uudeksi kunnaksi.

4 §
Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia;
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta; tai

5) ALUEEN ASUKKAIDEN MAHDOLLISUUTTA OSALLISTUA JA VAIKUTTAA YHTEISKUNNAN JA ELINYMPÄRISTÖNSÄ KEHITTÄMISEEN.

3 luku
Vireillepano ja valmistelu siirrettäessä kunnan osa toiseen tai perustettavaan kuntaan

11 §
Esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä tai kunnan jäsen. Kunnan tai kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle.

Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kunnan tai kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Jos kunnan jäsenen esitys on olennaisilta osiltaan samanlainen kuin äskettäin kunnissa käsitelty esitys, voi kunnanhallitus toimittaa esityksen suoraan ministeriölle ilman muiden muutoksen kohteena olevien kuntien lausuntoja.

Ministeriö voi panna vireille kunnan osan siirtämisen toiseen tai perustettavaan kuntaan määräämällä toimitettavaksi 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen.

12 §
Muutoksen kohteena olevan kunnan tai muutoksen kohteena olevien kuntien yhteisessä esityksessä kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät.

KUNNAN TAI KUNTIEN ON LIITETTÄVÄ ESITYKSEENSÄ KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN JA MAISTRAATIN LAUSUNNOT. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN LAUSUNTOON ON LIITETTÄVÄ LUETTELO KUNNASTA TOISEEN TAI PERUSTETTAVAAN KUNTAAN SIIRRETTÄVISTÄ KIINTEISTÖREKISTERIN REKISTERIYKSIKÖISTÄ JA NIIDEN OSISTA SEKÄ TARPEEN MUKAAN EHDOTUS KUNTIEN VÄLISEN RAJAN SIJAINNIKSI. MAISTRAATIN LAUSUNNOSTA ON KÄYTÄVÄ ILMI SIIRRETTÄVÄKSI ESITETYN KUNNAN OSAN ASUKASMÄÄRÄ JA KIELISUHTEET.

13 §
Yksittäisen kunnan ja kunnan jäsenen esityksessä kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen ja 19 §:n 2 momentissa säädetyt päätöksenteon edellytykset täyttyvät.

MILLOIN ESITYS KOSKEE KUNNAN OSAN SIIRTÄMISTÄ TOISEEN KUNTAAN, KUNNAN ESITYKSESTÄ TULEE ILMETÄ, MITEN ASIAA ON VALMISTELTU MUIDEN MUUTOKSEN KOHTEENA OLEVIEN KUNTIEN KANSSA. ESITYKSEEN TULEE LIITTÄÄ MUIDEN KUNTIEN VALTUUSTOJEN LAUSUNNOT.

14 §

MINISTERIÖN ON HANKITTAVA ESITYKSESTÄ ASIANOMAISEN KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN JA MAISTRAATIN LAUSUNTO. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN LAUSUNTOON ON LIITETTÄVÄ LUETTELO KUNNASTA TOISEEN TAI PERUSTETTAVAAN KUNTAAN SIIRRETTÄVISTÄ KIINTEISTÖREKISTERIN REKISTERIYKSIKÖISTÄ JA NIIDEN OSISTA SEKÄ TARPEEN MUKAAN EHDOTUS KUNTIEN VÄLISEN RAJAN SIJAINNIKSI. MAISTRAATIN LAUSUNNOSTA ON KÄYTÄVÄ ILMI SIIRRETTÄVÄKSI ESITETYN KUNNAN OSAN ASUKASMÄÄRÄ JA KIELISUHTEET.

Muutoksen kohteena olevan kunnan tai muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen on annettava esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista lausuntonsa. Kunnan lausunto ja huomautukset on toimitettava asetetussa määräajassa ministeriölle.

15 §

Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi:
1) muutoksen kohteina olevien kuntien yhteisestä esityksestä; tai
2) jos vähintään 20 prosenttia jokaisen muutoksen kohteena olevan kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta.

16 §

Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot.

Selvityksen toimittamisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.

17 §

TEHTÄVÄÄN MÄÄRÄTTÄVÄN HENKILÖN TULEE OLLA RIIPPUMATON SELVITYKSEN KOHTEINA OLEVISTA KUNNISTA JA HÄNELLÄ TULEE OLLA TEHTÄVÄN HOITAMISEEN RIITTÄVÄ ASIANTUNTEMUS JA KOKEMUS, SEKÄ TEHTÄVÄÄN SOVELTUVUA KOULUTUS.

18 §

Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä.

Kuntien yhdistymisestä ei voida päättää valtuuston kannatuksesta huolimatta, jos ehdotus kuntien yhdistymisestä ei ole saanut enemmistön kannatusta yhdistymistä kannattaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä.

19 §
Päätöksenteon edellytykset siirrettäessä kunnan osa toiseen tai perustettavaan kuntaan

Kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan voidaan päättää, jos minkään muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei vastusta muutosta, ja yhdessäkään muutoksen kohteena olevassa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä äänestäjien enemmistö ei vastusta muutosta.

Kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos ehdotus kunnan osan siirtämisestä on saanut enemmistön kannatuksen siirtämistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä.

21 §

Ministeriö voi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei ole sitä vastustanut, tai hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto on sitä vastustanut.

Ministeriö voi heti hylätä esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen tai perustettavaan kuntaan, jos se katsoo, ettei kuntajaon muuttamiselle ole riittäviä edellytyksiä. Muutoin ministeriö määrää esityksen valmistelevasta käsittelystä 14 §:n mukaisesti.

26 a §
Perustettavan kunnan nimi

Milloin kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista, niiden kuntien valtuustojen, joiden alueesta kunta muodostetaan, on päätettävä kunnan nimestä. Jos valtuustot haluavat antaa uudelle kunnalle nimen, joka ei ole ollut aikaisemmin minkään kunnan nimenä, asiasta on hankittava Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunto.

Uudesta nimestä on viipymättä ilmoitettava ministeriölle.

Jos asianomaisten kuntien valtuustot eivät voi sopia uuden kunnan nimestä, sen määrää ministeriö.

26 b §
Perustettavan kunnan järjestelytoimikunta

Perustettavaa kuntaa varten on kuukauden kuluessa siitä, kun kuntajaon muutos on määrätty, asetettava järjestelytoimikunta.

Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten luvun määrää ja toimikunnan asettaa ministeriö. Asianomaisten kuntien kunnanhallitusten on tehtävä ministeriölle ehdotus jäsenistä ja varajäsenistä. Ministeriön on jäseniä ja varajäseniä määrätessään seurattava kunnanhallitusten ehdotuksia, edellyttäen että ne on saatu ja että ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan.

26 c §
Perustettavan kunnan hallinnon järjestäminen

Ensimmäisten perustettavan kunnan valtuutettujen vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen uuden valtuuston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen kunnan hallinnon järjestämiseksi.

Iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava valtuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.

Kunnanhallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tointaan, mutta muut luottamushenkilöt samoin kuin viranhaltijat vasta kuntajaon muutoksen tullessa voimaan, jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä hoitamaan tointaan jo aikaisemmin.

Valtuustolla on oikeus antaa väliaikaisia määräyksiä asioista, joissa valtuuston päätösten voimaantulo vaatii valtion viranomaisten myötävaikutusta. Määräykset ovat voimassa siihen saakka kun pysyvä määräys on annettu.

Järjestelytoimikunta huolehtii kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu.

Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *