Velvoitetaan ruokakaupat asettamaan päiväyksen ylittänyt ruoka saataville


roska

Ruokakaupat velvoitetaan asettamaan myymättä jäänyt ja päiväyksen ylittänyt ruoka saataville. Tämän voi kauppa toteuttaa joko yhteistyössä ruoka-apujärjestöjen kanssa tai omin keinoin. Velvoitetta voidaan aluksi rajata koskemaan vain suuria myymälöitä. Lukitut ruokajätekatokset kielletään samoin kuin myymättömän ruoan tuhoaminen esimerkiksi kemikaalein tai pakkauksia avaamalla.

”Se nyt vaan on tyhmää heittää ruokaa roskiin.”

Perustelut

ELINTARVIKETUOTANNON RESURSSIT KÄYTETTÄISIIN VIISAAMMIN.

Vuosittain ruokaa heitetään kaupoissa menemään 65-75 miljoonaa kiloa eli noin 2 % kauppaan saapuvasta ruoasta. Sen arvo on 90 miljoonaa euroa. Kaupoissa hukattu ruoka tuottaa noin 0,5 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. [7]

MTT:N TUTKIMUKSEN MUKAAN SUURIN OSA KULUTTAJISTA PITÄÄ RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMISTÄ TÄRKEÄNÄ. [2]

VÄHÄOSAISILLE OLISI ENEMMÄN RUOKA-APUA.

Yhteispohjoismaisen selvityksen mukaan ruoka-avun tarve on kasvussa. [3] Ruoka-avun jonot ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla jo lähes tuhannen hengen pituisiksi. [4] Apuun luovutettavan ruoan lisäksi mahdollisten jakelupisteiden perustaminen kauppojen yhteyteen helpottaisi ruoka-apujärjestöjen painetta.
Ruokakauppoihin riittäisi jatkossakin asiakkaita. Lain vaikutusta voidaan arvioida vertaamalla nykyisiin -30 % ja -50 % -tarroin merkittyihin tuotteisiin: niiden valikoima on aina rajattu eikä määrä riitä kaikille. Moni ostaa myös mieluummin tuotteen, jossa päiväys on pidemmälle. Kaupat voisivat myös jakaa vanhentuvan ruoan ruoka-apujärjestöjen kautta. Näiden kautta jaetut elintarvikkeet päätyisivät vielä suuremmalta osin vähäosaisille. Hyväosainen ei jaksa, saati kehtaa, jonottaa ruoka-apujonossa nykyäänkään. Ruoka-avun jonossa saattaa kestää useampia tunteja. [4] Lisäksi kaupoille voisi koitua jopa säästöjä vähentyneistä jätteenkäsittelykustannuksista. Näin ollen ruokakauppojen mahdollinen pelko siitä, että myynti laskisi asiakkaiden odottaessa hyllyissä olevien tuotteiden vanhenemista ja ruoan saamista ilmaiseksi, lienee turha.

PÄIVÄYKSEN YLITTÄNEIDEN TUOTTEIDEN SYÖMISEEN LIITTYY TERVEYSRISKEJÄ, MUTTA RUOAN PUUTE JOHTAA VAKAVAMPIIN SEURAUKSIIN. “VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ” -MERKITYT TUOTTEET OVAT ARVOKKAITA.

Suomessa elintarvikkeet merkitään joko “Parasta ennen” tai “Viimeinen käyttöpäivä” -merkinnöin ruoan säilyvyyden mukaan. “Parasta ennen” -päivätyt elintarvikkeet voivat oikein säilytettyinä pysyä syömäkelpoisina päiväyksen jälkeenkin, vaikka laatu heikkenisikin kuivumisen tai värin muutosten vuoksi. Tuotteiden mahdollinen homehtuminen voi aiheuttaa aina terveysriskin. Helpommin pilaantuvia “Viimeinen käyttöpäivä” -merkittyjä tuotteita ovat esimerkiksi pastöroimattomat maitotuotteet, kypsentämättömät lihatuotteet ja säilöntäaineettomat tuotteet. [1] Nykyisin “Parasta ennen” -päiväyksen ylittäneitä elintarvikkeita voidaan luovuttaa ruoka-apuun suoraan myymälästä tai järjestön kautta, mutta velvoitetta luovuttamiseen ei ole. “Viimeinen käyttöpäivä” -päiväyksen ylittäneitä ei saa luovuttaa [1]. Aiemmin joissain ruokakaupoissa on silti myyty “Viimeinen käyttöpäivä” -päiväyksen ylittäneitä tuotteita alennuksella työntekijöille. Joka tapauksessa ihmiset arvioivat päivittäin itse ruoan syömäkelpoisuutta aistinvaraisesti omalla jääkaapillaan, joten tilanne jakelupaikalla ei poikkeaisi merkittävästi “Viimeinen käyttöpäivä” -tuotteidenkaan kohdalla. Nälkäisen olisi saatava valita itse – kielto on paikallaan vain kun tuotteesta maksetaan. “Viimeinen käyttöpäivä” -merkityt elintarvikkeet ovat myös arvokkaita. Nämä ovat usein eläinperäisiä ja kalliita tuotteita, joilla on korkea ravintoarvo. Lisäksi eläinperäisten tuotteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat suuria, joten niiden pois heittäminen on ympäristölle erityisen kuormittavaa.

Esimerkkejä

BELGIA

Ensimmäisenä eurooppalaisena maana Belgia hyväksyi samankaltaisen lain toukokuussa 2014. [5]

RANSKA

Vastaava lakialoite hyväksyttiin Ranskassa keväällä 2015. [6]

Lähteet

[1] Evira, Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet, 21.5.2013, viitattu 7.10.2015. Saatavilla: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/elintarvikehuoneistot/ruoka-apuohje_16035_2013.pdf

[2] Kuluttajaliitto, Faktaa ruokahävikistä Suomessa, viitattu 21.9.2015. Saatavilla: http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/havikkiviikko/faktaa_ruokahavikista_suomessa

[3] Ruokajonot kasvavat Suomessa – Ikävä seuraus uhkaa, Talouselämä 3.2.2015, viitattu 8.10.2015. Saatavilla: http://www.talouselama.fi/uutiset/ruokajonot-kasvavat-suomessa-ikava-seuraus-uhkaa-3470979

[4] Kimmo Oksanen, Leipäjonot kasvoivat mykistäviin mittoihin – “Poliitikot eivät uskalla tänne tulla”, Helsingin sanomat, 1.9.2015, viitattu 8.10.2015. Saatavilla: http://www.hs.fi/kaupunki/a1440993414292

[5] Henry Samuel, French MPs propose forcing supermarkets to hand over all unsold food to charity, The Telegraph, 7.8.2014, viitattu 21.9.2015. Saatavilla: http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/france/11018960/French-MPs-propose-forcing-supermarkets-to-hand-over-all-unsold-food-to-charity.html

[6] Angelique Chrisafis, France to force big supermarkets to give unsold food to charities, The Guardian, 22.5.2015, viitattu 21.9.2015. Saatavilla: http://www.theguardian.com/world/2015/may/22/france-to-force-big-supermarkets-to-give-away-unsold-food-to-charity

[7] Motiva, Saa syödä!, Ruokahävikki Suomessa, viitattu 7.11.2015. Saatavilla: http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *