Suomi siirtyy avoimeen demokratiaan -kukaan vain ei ole kertonut kansalle 1


> Open Democracy in Practice -seminaari keskiviikkona 11. lokakuuta Helsingissä.

Otsikko sisältää valeuutisen. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan jopa kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten yhteenlaskettu määrä nousi tänä vuonna yli kahden ja puolen miljoonan.

Kansalaisaloite ei ole ainoa huomattavan osallistujajoukon tavoittanut uusi vaikuttamiskanava. Oikeusministeriö on onnistunut hyödyntämään verkkotyökaluja laajemminkin. Aktiivisten kansalaisten kommentit ja tykkäykset tavoittavat päätöksentekijät yhä useammin verkon kautta.

Määrällisesti tarkasteltuna uusien vaikuttamiskanavien yhteenlasketut osallistujamäärät lähentelevät yksittäisten vaalien äänestäjämääriä. Suurin osa osallistumisesta tapahtuu kansalaisaloitepalvelu kautta. Tiiviimpää vuorovaikutusta edellyttävien palveluiden osallistujamäärät ovat kuitenkin alkaneet nousta yksittäistapaukissa tuhansiin käyttäjiin.

Määrällisesti tarkasteltuna uusien vaikuttamiskanavien yhteenlasketut osallistujamäärät lähentelevät yksittäisten vaalien äänestäjämääriä. Suurin osa osallistumisesta tapahtuu kansalaisaloitepalvelu kautta. Tiiviimpää vuorovaikutusta edellyttävien palveluiden osallistujamäärät ovat kuitenkin alkaneet nousta yksittäistapaukissa tuhansiin käyttäjiin.

Keväällä 2016 uudistuneessa Otakantaa.fi-palvelussa on viety läpi jo kahdeksan valtionhallinnon hanketta, jotka ovat kerryttäneet 5979 kyselyvastausta ja keskustelukommenttia. Suosituimmat kyselyt ovat koskeneet nimilain uudistamista ja kielellisten oikeuksien toteutumista 3123 ja 1836 vastauksella. Vilkkainta keskustelua on herättänyt liikenne- ja viestintäministeriön liikenneverkon kehittämistä koskenut hanke 803 puheenvuorolla.

Syyskuun 2017 alussa Otakantaassa on avoinna 18 valtiollisten organisaatioiden hanketta. Ahkerin osallistaja on oikeusministeriö, ja sen lisäksi seitsemän ministeriötä ja neljä valtionhallinnon organisaatiota käyttävät palvelua.

Oikeusministeriö on tavoittanut suuren yleisön myös hyödyntämällä kaupallista IdeaScale -alustaa omalla vaikuta-lakiin.fi -sivustollaan. Ensimmäistä kertaa IdeaScalea hyödynnettiin Suomessa lainvalmisteluun kuitenkin jo 2013, kun tulevaisuusvaliokunta kokeili maastoliikennelain valmistelun joukkoistamista. Tuolloin keskustelu houkutti noin 700 rekisteröitynyttä käyttäjää ja keräsi 500 ideaa, 4000 kommenttia ja 25 000 kannatuksenilmausta.

 

Vaihtoehtoja ei annettu valmiiksi, vaan ongelmat määriteltiin yhdessä ja avoimesti.

-Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen asunto-osakeyhtiölain toimivuuden arvioinnista.

Vuonna 2014 oikeusministeriö avasi reilun parin vuoden ikäisen asunto-osakeyhtiölain arvioinnin IdeaScale-alustalle ja sai palautetta yli 6300 vastaajalta. Palaute osoitti erityisesti, missä kohdin laki ei toiminut kaikkia tyydyttävällä tavalla. Yhdessä isännöinnin ja kiinteistöalan asiantuntijoiden kanssa virkamiehet tunnistivat sellaisia ongelmia, joita voi ratkoa viestinnän keinoin, ilman tarvetta muuttaa lakia. Asiantuntijat luonnostelivat ehdotuksia viestintäsuosituksiksi, jotka julkaistiin käsiteltäväksi avoimeen verkkokeskusteluun. 566 keskustelijaa kirjoittivat 1255 kommenttia, antoivat 3664 ääntä ja toivat esiin vielä 45 uutta ideaa.

Joukkoistettu hyvä taloyhtiöiden hallintotapa suositus.

Avoin valmistelu tavoitti tuhansia asianosaisia kun oikeusministeriö ja alan toimijat joukkoistivat asunto-osakeyhtiöiden sääntelyn kehittämistä. Alan haasteiden ratkominen ositettiin useampaan erilliseen vaiheeseen, joista yksi tuotti suosituksen taloyhtiöiden hyväksi hallintotavaksi.

Yksittäisten verkkotyökalujen käyttämisen lisäksi valtionhallinnosta löytyy esimerkkejä monikanavaisuudesta ja verkon sekä reaalimaailman osallistamisen yhdistämisestä. Tulevaisuusselonteko 2030:n laatimisessa vuosina 2012 – 2013 hyödynnettiin kattavasti sosiaalista mediaa, blogeja, kyselytyökaluja ja selonteon kommentointialustaa samalla kun järjestettiin tapahtumia ja kokeiluja. Verkossa kyselyyn ja keskusteluun kertyi 560 vastausta.

Valtiovarainministeriö on niin ikään tarjonnut monipuolisia mahdollisuuksia osallistua Avoimen hallinnon kumppanuusohjelman suunnitteluun. Toimintaohjelman valmisteluun on ollut mahdollista vaikuttaa yleisötilaisuuksien, Otakantaa-keskustelun, Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan, Facebook-keskustelun, ZEF-kyselyn ja Lausuntopalvelu.fi:n kautta.

Tapauskohtaisesti räätälöidyille osallistamiskeinoille vastapainoksi oikeusministeriön demokratiapalveluihin lukeutuva lausuntopalvelu.fi tarjoaa virkamiehille standardimallisen ja klikkausdemokratiaa syvällisemmän välineen avoimeen valmisteluun. Kolmen vuoden aikana palvelussa on julkaistu 107 lausuntopyyntöä. Tähän mennessä päättyneisiin pyyntöihin on vastattu 3441 lausunnolla. Suosituin lausuntopyyntö on maakuntauudistusta koskenut laajempi kokonaisuus, johon annettiin 228 lausuntoa.

Merkittävää avautuvassa valmistelussa on se, että hallinnon kokemukset ovat valtaosin myönteisiä ja sosiaaliselle medialle ominaista häiriköintiä ei esiinny välttämättä lainkaan. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kansalaisten kokemukset eduskunnan käsittelemistä kansalaisalotteista osoittavatkin, että kansalaisten kokemuksiin aloiteinstituutiosta vaikuttaa aloitteen käsittelytapa eikä pelkästään päätöksenteon lopputulos.

Päätöksenteon demokraattisuuden kannalta ratkaiseviksi kysymyksiksi näyttävät muodostuvan ensin se, että tarjoaako hallinto kansalaisille todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja toiseksi se, että uhraavatko kansalaiset aikaa ja vaivaa vaikuttamiseen.

Edellä esiteltiin joukko määrällisesti merkittävimpiä ja laadullisesti onnistuneita päätöksenteon joukkoistamisen esimerkkejä viime vuosilta. Avoimen valmistelun menetelmät ovat kuitenkin kehittyneet entisestään kokemusten karttuessa ja erilaisia joukkoistamisen muotoja sovelletaan nykyisin mitä moninaisemmin.

Avoin ministeriö ry ja Deliberatiivisen demokratian instituutti järjestävät osana European Citizens Crowdsourcing -hanketta Open Democracy in Practice -seminaarin keskiviikkona 11. lokakuuta Helsingissä. Tervetuloa tapaamaan ja oppimaan uutta avoimen päätöksenteon tekijöiden, kehittäjien, tutkijoiden ja hyödyntäjien kanssa. Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin. Ilmoittaudu ja tutustu ohjelmaan Eventbritessä.

Kts. lisätietoja Eucrowd-hankkeesta.

Yhteydenotot asiantuntija Raimo Muurinen, p. 044-5777 574, Avoin ministeriö

 

 

Artikkelin kirjoittamiseksi on haastateltu oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaista ja erityisasiantuntija Markus Tervosta. Lähteinä on lisäksi käytetty oikeusministeriön ja valtioneuvoston sivuja. 

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajatus aiheesta “Suomi siirtyy avoimeen demokratiaan -kukaan vain ei ole kertonut kansalle